17.12. aluesarja, Loimaa
LoKoKo - Ura Red 82 - 52
Reportteri ei paikalla.
Mukana: Nicce, Härkä, Julle, AT, Tinde, Henna, Ilmojen Valtias, Taiteilija ja El Capitano.
13.12. aluesarja, Raisio
Raips - Ura White 67 - 65 (15-10, 13-23, 21-19, 18-13)
Syyskauden viimeinen ottelu Whiteilla, vieraspeli Raipsia vastaan. Paikalle oli saatu kahdeksan ukkoa, joista AllStars oli toipilas ja Kaurilla sekä Ekulla oli jotain jalkavaivaa. Peli alkoi, mutta emme tainneet sitä ihan huomata. Ensimmäinen erä käynnistyi meiltä siis heikosti ja vastustaja repäisi pienen eron heti kättelyyn. Pikkuhiljaa pääsimme kuitenkin paremmin mukaan peliin.
Toinen jakso oli meiltä tämän pelin parasta esitystä. Aloimme puolustamaan herhiläisinä ja hyökkäyksiin lähdimme nopeasti ja kohti koria. Näin tulostaululla ollut viiden pisteen takaa-ajoasema kääntyikin puoliaikaan mennessä meille samalla erolla eduksi.
Puoliajan jälkeen peli eteni tasaisissa merkeissä meidän pysyessä koko ajan pienessä johdossa. Näin mentiin aina neljännen jakson lopulle asti. Sitten meille taisi iskeä jo väsy ja erilaisia huolimattomuuksia alkoi tulla kuin liukuhihnalta. AllStars oli ollut jo hyvän aikaa viiden virheen myötä suihkussa ja Kaurin koipi vihoitteli sen verran, että se piti ukon penkillä. Vastustaja pääsi pikkuhiljaa hivuttautumaan rinnalle ja ohi. Kun peliä oli jäljellä n.15 sekuntia, niin kaveri meni kolmosella jo neljän pisteen johtoon, mutta trillerihän siitä vielä saatiin.
Seuraavasta hyökkäyksestämme Isäntä heitti kolmosen sisään ja kavensimme eron yhteen pinnaan, tässä vaiheessa aikaa oli enää vain n. neljä sekuntia. Raisiolaiset saivat pallon kentälle ja ennen kuin ehdimme rikkoa ehti aikaa kulua kolme sekuntia. Joukkuevirheet täynnä ja kaveri vapariviivalle kun sekunti oli enää peliaikaa jäljellä. Rikottu Raipsin pelaaja kuitenkin päätti antaa meille vielä mahdollisuuden hermostuttuaan häneen kohdistuneesta kohtuu kovasta virheestä ja otti itselleen tilaneesta tekunn. Näin saisimme heidän vapaaheittojen jälkeen yhden vapaaheiton ja vielä hyökkäyssivurajan kellon käymättä lainkaan. Vastustaja heitti toisen vapareistaan sisään. Ero kaksi pistettä. Isäntä päätti, että heittää meidän vaparin ja mikäs siinä tuumin. No ohi tällä kertaa. Otin aikalisän.
Olimme siis perässä kaksi pistettä, aikaa sekunti, meillä kuusi väsynyttä ukkoa, joista kahdella neljä virhettä. Päätin, että yrittäisimme kolmosta ja suoraan pelin voittoa, koska vaikutti, ettei meillä riitä enää jatkoajalle paukkuja. Taktiikkataulu esiin ja kuviota piirtämään. Idea oli saada takaoveen tuplaskreenillä kolkkipaikka, yhden pelaajista hämätessä pallon puolella. Pojat toteuttivat suunnitellun kuvion just eikä melkeen. Pallo Ekun käsiin ja voittoheitto ilmaan. Summeri soi. Pallo rautojen kautta ulos eli valitettavasti tällä kertaa pisteet jäivät Raisioon. Hienon syyskauden päätöksen pojat kuitenkin järjestivät.
Mukana: Isäntä, Jaska, Kauri, Ekku, Mara, Axel, Kape ja AllStars.
Valopilkku: koko porukan hieno taisteluilme alun uneliaisuuden jälkeen.
11.12. VK-divari, Lahti
Namika Lahti - Ura 51 - 82 (22-17, 6-18, 15-21, 8-26)
Meille kokolailla täysin uusi ja tuntematon vastustaja, Namika Lahti. Pelillä oli komeat puitteet Lahden Suurhallissa, mutta niin vain sielläkin tekniikka temppuili. Komea tulostaulu sanoi työsopimuksensa irti ja pelin alku viivästyi, kun varalaitteita lähdettiin varastosta etsimään ja asentamaan. Lisäepisodi saatiin, kun toinen tuomareista oli matkalla pelipaikalle ajanut kolarin, joten peli pelattiin yhdellä tuomarilla. Hieman se arvelutti etukäteen, että miten hän yksin pärjää, mutta täytyy antaa tuomarityöskentelystä kyllä täysin puhtaat paperit.
Pelin alku oli meiltä katastrofaalinen. Hyvästä alkulämmittelystä huolimatta emme olleet laisinkaan valmiita peliin. Puolustuksessa annettiin liikaa tilaa ja hyökkäyksessä mentiin katukorismeiningillä. Kolmen ja puolen minuutin kohdalla tilanne 13-4 ja Mäkkäri oli pakotettu ottamaan aikalisän. Kivikautisen yksinkertaisella palautteella Mäkki hieman herätteli poikia. Vaikka tuon jälkeen Lahti onnistui vielä tekemään pelin seuraavankin korin ja siirtymään jo 15-4 johtoon, niin oikeasti tuosta aikalisästä alkaen ei kentällä ollut enää kuin yksi joukkue. Ja se olimme me.
Koko loppuajan painoimme hommia molemissa päissä kenttää. Puolustettiin kovaa, lähdettiin hyökkäyksiin vauhdilla ja hyökättiin kohti koria tehokkaasti. Oli se ja sama mikä viisikollinen ukkoja oli kentällä, niin jokainen täytti hienosti ruutunsa. Kolmannen jakson alkuun Lahti yritti myös paikkapuolustusta, mutta siitä he luopuivat kahden minuutin jälkeen, kun olimme vieneet sen pariminuuttisen 0-8. Loppulukemat 51 - 82 vastaavat pelitapahtumia varsin osuvasti.
Mukana: Isäntä, El Capitano, AllStars, Henna, Ilmojen Valtias, Axel, Leca, Taitelija, Nökö ja Ramses.
Valopilkku: Koko porukka, reilu 36 minuuttia hienoa tekemistä.
10.12. aluesarja, Hovirinta
Ura Red - Raips 70 - 78 (19-18, 20-15, 16-25, 15-20)
Lauantai toisessa aluesarjan pelissämme kotiluolaamme astelivat Raision Killit ja Nallit eli Raipsin B-junnut. Peli oli puoliaikaan asti mukavaa korista. Heittopelimme oli kohdillaan ja sillä saimme hillittyä raisiolaisten nopeita hyökkäyksiä. Muutamien puolustuspään nukahdusten ansiosta Raips pysyi puoliaikaan mennessä kuitenkin kuuden pisteen tuntumassa.
Puoliajan jälkeen asetelmat kääntyivät. Meidän osumatarkkuus hieman heikkeni ja vastaavasti Raipsin pojat tulittivat bonuskaarenkin takaa osumia. Olimme kaikesta huolimatta loppuun asti pelissä mukana ja eroa ei ollut kuin pari pinnaan ottelun viimeisellä minuutilla. Meidän loppuhetkien ratkaisujen epäonnistuessa sai vastustaja ihan lopuksi revittyä eron tuonne kahdeksaan. Kaiken kaikkiaan ihan mukava B-junnujen aluesarjan ottelu.
Mukana: Tinde, AT, Henna, Nökö, Mats, Julle, Härkä ja Iilimato.
Valopilkku:
Ura White - LoKoKo 43 - 62 (17-14, 12-18, 11-12, 3-18 )
Vastaan asteli loimaalaisten Sm-sarjaakin pelaava porukka. Aloitimme ottelun varsin pirteästi. Ensimmäisen jakson jälkeen jopa johdimme, vaikkakin varsin niukasti. Puolustimme mukavan agressiivisesti ja pyrimme juoksemaan nopeasti hyökkäyksiin. Pienellä huolellisuudella eroa olisi voinut olla meille selvästi enemmänkin.
Pikkuhiljaa myös LoKoKo pääsi paremmin mukaan peliin. Etenimme tasaisissa merkeissä täydet kolme jaksoa, joiden jälkeen eroa oli vaivaiset neljä pistettä vieraiden hyväksi. Mutta sitten tapahtui jotain mystistä. Meidän korintekomme tyrehtyi aivan täysin. Ei se korinteko mitään ilotulitusta ollut siihenkään asti ollut, mutta nyt se loppui kokonaan. Osa tästä menee varmaan vastaustajan hyvän puolustuksen piikkiin, mutta heitimme kyllä vapaita heittoja ja layuppejakin ohi. Teimme jaksossa kaiken kaikkiaan vain kolme pistettä, nekin vapaaheitoista. Näin sarjapisteet matkasivat kotiluolastamme Saviseudulle.
Mukana: Ekku, Isäntä, Leksa, AllStars, Kape, Kauri, Ramses, Taiteilija, Jaska ja Axel.
Valopilkku: Kape, pisti kroppaa likoon ja tsemppasi kovaa molemmissa päissä kenttää.
4.12. VK-divari, Littoinen
Ura - Honka2 95 - 88 (18-15, 26-21, 23-23, 28-29)
Pelin alku viivästyi 75 minuuttia, salille osuneen tuplabuukkauksen takia. Näin reportterikin ehti paikalle puoliajalla. Ensimmäisellä puoliajalla olimme kuulemma juosseet hyvin nopeisiin. Toisaalta vastustaja oli vienyt ihan liikaa levypalloja.
Toisella puoliajalla iloinen ja vauhdikas hyökkääminen jatkui. Levypallopelikin parani, ainakin jonkin verran. Sen sijaan yksi vs yksi puolustaminen tuotti tuskaa. Emme pysyneet puolustettavassamme millään, jolloin puolustuksemme aukeni kerta toisensa jälkeen, joko helppoon layuppiin tai syötön jälkeen vapaaseen heittoon. Toinen murheenkryyni oli palloskreenien puolustaminen. Milloin headsaaja jäi makaamaan alas tai pallollisen puolustaja ei seurannut omaa ukkoaan. Niin tai näin niin palloskreeneistä puolustuksemme aukeni monesti. Välillä toki tuplaus toimi hienosti ja saimme riistoja aikaan, joista sitten juoksimme nopeita toiseen päähän. Samoin hyökkäyksessämme takaovileikkaukset toimivat hyvin.
Helposti voisi luulla, että jos tekee korismatsissa yhdessä jaksossa 28 pistettä, niin sen jakson voittaa. No emme voittaneet, sillä vastustaja teki vielä pinnan enemmän. Honka pääsikin pelin lopussa jo kahden pisteen päähän. Kaikesta huolimatta ottelun kontrolli pysyi meillä ja lopulta sarjapisteet jäivät Kaarinaan.
Mukana: Isäntä, El Capitano, Ekku, Julle, Henna, Nökö, Mats, Ilmojen Valtias, Axel ja Taiteilija.
Valopilkku: kun en nähnyt kuin puolet pelistä, niin jääköön nimeämättä.
4.12. aluesarja, Lieto
Lieto-Koris - Ura White 77 - 50 (14-9, 29-20, 16-11, 18-10)
Saimme haalittua kasaan vain seitsemän ukkoa tähän peliin. Viikkoa aiemmin Redimme oli kovan taistelun jälkeen voittanut Liedon kotona. Tuolloin voiton avaimena oli koko pelin kestänyt prässi. Lähdimme luonnollisesti yrittämään samalla reseptillä.
Tällä kerralla prässimme ei tepsinyt. Kahdestakin syystä. Ensinnäkin toteutuksemme ei ollut ihan viimeisen päälle, vaan usein joku unohti, että piti prässätä ja silloin prässin purkaminen on aika helppoa. Toisekseen Lieto oli selvästi harjoitellut viikon aikana, että miten se prässi oikein puretaan. Kaikesta huolimatta puolustuksemme oli ihan kohtuullisella tasolla.
Hyökkäyksemme sitä vastoin oli käsittämätöntä. Menetyksiä oli varmasti enemmän kuin tehtyjä pisteitä. Ja kun pallo menetettiin, niin paitsi ettemme silloin päässeet edes yrittämään koria, niin vastustaja juoksi helppoja koreja meidän päätyymme kerta toisensa jälkeen. Siinä se koko pelin kuva pitkälti olikin. Kovasta yrityksestämme huolimatta emme saaneet pidettyä pallosta huolta, emme sitten niin millään, joten loppulukemissa ei ole paljon ihmeteltävää.
Mukana: Jaska, Kauri, Jo-El, Ramses, Mara, Kape ja AllStars.
Valopilkku: Mara, oli niitä huolellisimpia pallon kanssa ja lukuisat hienot sulkemiset levypallotaisteluissa pistivät silmään.
26.11. aluesarja, Hovirinta
Ura White - Korihait 74 - 47 (13-11, 24-15, 25-7, 12-14)
Ohjeet ennen peliä olivat samat kuin viikkoa aiemmin; juostaan täysillä ylös ja alas, hitaissa hyökkäyksissä pelataan maltilla sisään, sillä olemme selvästi pidempi joukkue. Lisäksi kerroin, että vastustajan nro 15 tulisi ottaa tarkasti, sillä hän oli tehnyt viikkoa aiemmin 34 pistettä Redsejä vastaan.
Ihan kaikki eivät ilmeisesti olleet kuulolla alkupalaverissa, sillä tuo Korihaiden erikseen mainittu 15 teki joukkueensa kaikki avausjakson pisteet. Toisella jaksolla koko palettimme toimi jo selvästi paremmin. Hyökkäyksiin lähdettiin nopeasti ja syöttöhassit saatiin pidettyä kurissa. Näin jakso meille selvästi. Kolmannella jaksolla ruuvattiin puolustusruuvia vielä astetta tiukemmalle jonka jälkeen eroa olikin jo selvät 29 pistettä. Viimeinen jakso meni enemmän tai vähemmän pelailuksi, mutta ottelun voittajasta ei syntynyt enää taistelua.
Mukana: Isäntä, Jaska, Ekku, Mara, Ramses, Axel, Kape, Leksa, AllStar ja Mats.
Valopilkku: Isäntä, otti pelin haltuun kun se vielä toisen jakson alussa oli kiikunkaakun kummalle vain.
Ura Red - Lieto-koris 69 - 66 (9-14, 23-7, 16-24, 21-21)
Mäkkäri oli tuuraamassa Kimmoa ja hän päätti iskeä lietolaisten pelinrakenteluun agressiivisellä prässillä ylhäältä asti. Ekalla jaksolla prässissämme oli vielä pientä hakemista, vaikkakin suurimmat haasteemme olivatkin hyökkäyspäässä. Palloa ei tahdottu saada laitettua korirenkaan läpi sitten millään, vaikka olisi ollut kuinka vapaa paikka tahansa.
Toinen jakso tuotti sitten jo hedelmää. Kovalla prässillä vastustajalta riistettiin pallo lukemattomia kertoja ja samaa kyytiä juostiin nopeita toiseen päähän. Näin saimme kunnon eron puoliajalle. Vastustaja käytti melkein koko ison tauon pukuhuoneessa mietiskellen miten se prässi oikein purettaisiin. Ihan hyvät lääkkeet Liedon valmentaja siihen löysikin. Kolmannella jaksolla puolustuksemme ei enää toiminut, mutta hyvä heittopelimme piti meidät vielä mukana pelissä. Kolmen jakson jälkeen eroa oli meidän hyväksemme vaivaiset kolme pistettä.
Viimeisestä jaksosta tuli kuin tulikin jännitysnäytelmä. Olimme onnistuneet repimään jo turvallisen tuntuisen seitsemän pisteen johdon, kun peliaikaa oli jäljellä enää alle minuutti. Niin vain vastustaja heitti kaksi kolmosta sisään meidän kahta vapaaheittoamme vastaan. Näin ero oli edelleen samat kolme pistettä ja aikaa jäljellä vain kolme sekuntia. Meillä pallo ja aikalisän jälkeen vastustajan päädystä avaus. Saadaan pallo kentälle ja siitä sitten kuljetuksesta sivurajasta yli. Vastustajan sivuraja ja aikalisä. Aikalisällä vastustajan valmentaja onnistuu vielä kerran piirtämään sellaisen kuvion joka toimii. Eli lietolaiset saavat pallon kentälle ja kolmen pisteen heiton ilmaan. Meidän onneksemme heitto kuitenkin suhahti helana ohi ja näin äijät pääsivät riemuitsemaan voitosta kovan taistelun jälkeen.
Mukana: Tinde, AT, Iiilimato, Julle, Henna, Nökö, Nicce, Härkä, Mats ja AllStars (ekan jakson).
Valopilkku: Henna, tänään oli ranne kuumana ja osumia tuli läheltä ja kaukaa. Pikkupilkku: Mats, viisi isoa hyvällä prosentilla.
20.11. aluesarja, Salo
Vilpas White - Ura White 37 - 67 (8-19, 5-22, 10-15, 14-11)
Ohjeet ennen peliä olivat; juostaan täysillä ylös ja alas, hitaissa hyökkäyksissä pelataan maltilla sisään, sillä olemme selvästi pidempi joukkue.
Ensimmäinen puoliaika pysyttiin kohtuu hyvin gameplanissa. Puolustuksessa vastustaja tosin vei tuhottoman paljon hyökkäyslevypalloja, mutta he eivät kuitenkaan onnistuneet näistäkään tilanteista pahemmin meitä rokottamaan. Hitaissa hyökkäyksissä palloa pelattiin nätisti sisälle ja sieltä hyvä korintekoyritys tai sitten syötöllä avautui paikka kaarelle. Hyökkäykset olivat oikein mukavia, vaikka viimeistelyä ei nyt kuitenkaan ihan timanttiseksi voi kehua.
Toisella puoliajalla puolustus pysyi edelleen ihan mukavalla tasolla. Sitä vastoin hyökkäyksessä koheltaminen kasvoi kasvamistaan, ollen neljännen jakson loppupuolella jo lähes tragikoomista. Mentiin taas sitä kuuluisaa ylinopeutta, mutta tällä kerralla siitä rankaistiin. Ei niinkään vastustajan korien muodossa, mutta mieltä jäi lukuisat (siis todella lukuisat) korit tekemättä, kun mielettömän vauhdin jälkeen pallo oli milloin missäkin, harvemmin kuitenkaan korissa. Erityinen plussa täytyy kyllä antaa meidän vapaaheitoista, jotka upposivat upeasti 77,3%:sti (17/22).
Mukana: Jaska, Kauri, Jo-El, Ekku, Mara, Axel, Kape, Leksa ja AllStars.
Valopilkku: AllStars, hyökkäyksissä teki tuhojaan, ja nyt puolustamisessakin oli ihan uudenlaista draivia.
20.11. VK divari, Joensuu
Kataja - Ura 84 - 60 (6-16, 27-13, 30-14, 21-17)
Reportteri ei ollut mukana, mutta mitä eri lähteistä on kuullut, niin ensimmäinen jakso oli meidän ukoilta mukavaa tekemistä (kuten pisteistäkin voi vähän päätellä). Sitten meille tuli virheiden kanssa oikein kunnolla ongelmia. Samaan aikaan alta ei oikein saatu sisään ja vastustaja rupesi pistämään palloon oikein kunnolla painetta, niin ei meillä sitten kunnolla enää ollutkaan palaa pelissä.
Mukana: Rapu, Ramses, El Capitano, Isäntä, Nökö, Mats, Henna, Ilmojen Valtias, Leca ja Taiteilija.
19.11. aluesarja, Pohitulli
Korihait - Ura Red 81 - 48 (30-13, 10-10, 13-11, 28-14)
Tästä ei paljon B-junnujen aluesarjan puitteet parane, kun peli oli Pohitullin upeassa hallissa, kuuluttajineen ja pelaajaesittelyineen. Meillä vain oli valitettavan vähän ukkoja esiteltäväksi, kun valtakunnan divaria tahkoavan joukkueen mukana oli osa ukoista. Redillä siis vain kuusi omaa ja yksi lainapelaaja C-junnuista mukana.
Ensimmäinen jakso meni meiltä vähän ihmetellessä, eikä tainnut olla oikein itseluottamuskaan tapissaan. Pikkutauolla sain pojat kuitenkin innostumaan puolustukseen paluusta ja apupuolustamisesta ja tämän jälkeen peli eteni tasaisena kaksi seuraavaa jaksoa. Pakkipäämme oli oikein mukavaa. Valitettavasti hyökkäys ei yksittäisiä välähdyksiä lukuunottamatta oikein ottanut tuulta alleen, joten emme saaneet eroa kurottua kiinni.
Viimeinenkin jakso alkoi oikein mallikkaasti ja johdimme sitä muutaman minuutin ajan. Pikkuhiljaa erän edetessä rosterimme pienuus tuli kuitenkin esiin ja meille tuli jo hiukan väsy, jonka myötä nukahduksia alkoi sattumaan jälleen myös puolustuspäässä. Näin Korihait saivat kasvatettua eron hiukan turhankin isoksi. Hienosti meidän ukot tsemppasivat kuitenkin loppuun asti hyvällä asenteella.
Mukana: Tinde, AT, C-pojista JJ, Iilimato, Julle, Härkä ja Jesse.
Valopilkku: Härkä, silloin kun muisti keskittyä pelaamiseen, mussuttamisen sijaan, oli jälki mukavan näköistä molemmissa päissä kenttää.
13.11. VK I-div. Littoinen
Ura - TuNMKY 75 - 63 (14-15, 23-9, 25-14, 13-25)
Perinteinen luokkakavereiden kohtaaminen. Joukkueet tuntevat toisensa niin hyvin kuin vastustajan nyt vain voi tuntea. Eikä käsikirjoitus paljon aiemmista kohtaamisista poikennut. Meidän juna jyskytti 28 minuuttia kuten kuuluukin, mutta ensimmäiset ja viimeiset kuusi minuuttia jättivät toivomisen varaa.
Namika aloitti siis vahvasti ja piti ohjaksia ensimmäisen erän alun. Tuntui, että me jäimme täysin asemalle, emmekä päässeet edes junaan mukaan. Puolustus oli vähän sinne päin ja hyökkäys kaameaa sekoilua. Erän loppuun onneksi pakkipää saatiin kuntoon. Toiseen erään sitten jyrähti. Päästiin veturinkuljettajiksi, emmekä huolineet turkulaisia enää samaan junaan. Puolustus piti edelleen erinomaisesti ja hyökkäyksessä aloimme juoksemaan. Turkulaisilla oli aika vähän eväitä vastata poikiemme vauhtiin.
Kolmas erä jatkui siitä mihin toinen jäi ja sen viisi ensimmäistä minuuttia meni meille 11-0. Tässä vajaan 30 pisteen johdossa rallateltiin sitten aina viimeisen jakson puoleen väliin asti. Silloin Namika pääsi vielä takaoven kautta saman vaunun kyytiin. Vastustajalle sattui uskomaton kolmosputki ja alle kahteen minuuttiin tehdyn viiden peräkkäisen kolmosen myötä he saivat hengen päälle. Samalla meille tuli pieni hätä pallon kanssa ja yks kaks yllättäen ero olikin enää 10 pistettä. Tämän lähemmäs turkulaiset eivät voittoa sitten päässeetkään, mutta ihan turhaan annoimme lopussa enää ede siimaa. Päätepysäkillä vuoristoratamaisen esityksen jälkeen eroa riittävät 12 pistettä.
Mukana: Rapu, Ramses, El Capitano, Ekku, Henna, Nökö, Axel, Leca, Taiteilija ja AllStars.
Valopilkku: Rapu, joka oli alussa aivan kuutamolla, mutta nosti tasoaan hienosti, pelaten upean pelin.
12.11. aluesarja, Hovirinta
Ura Red - Vilpas White 115 - 47 (28-12, 34-2, 24-19, 29-14)
Lauantain tuplakohtaamisessa Vilppaan kanssa, vuorossa olivat ensin meidän Redsit ja salolaisten White. Eipä tästä pelistä mitään klassikkoa muodostunut. Jo ensimmäisessä erässä meidän hyökkäys oli mainiota ja puolustus hyvää. Näyttävät sommitelmat seurasivat toistaan. Hyökkäyksiin lähdettiin heti, eikä hetken päästä. Vilppaan kannalta murheellista oli, että toinen erä oli meiltä vielä parempi.
Jullen tulikuuma heittokäsi siivitti tahdit toisen jakson komeille 34 tehdylle pisteelle. Kun samalla pistettiin omassa päässä korkki kerta kaikkiaan kiinni ja vastustaja sai tehtyä vain kaksi pistettä joukkuevirheistä tuomituista vapaaheitoista, niin matsi oli koko lailla taputeltu puoliaikaan mennessä. Loppupelissä suurin into meidän ukoilta jo hieman laantui molemmissa päissä kenttää, vaikka niistäkin selvät jaksovoitot meille kirjattiin.
Mukana: Tinde, Iilimato, Julle, Henna, Nökö, Nicce, Härkä ja Mats.
Valopilkku: Julle, mainion heittopelin lisäksi hoiti pelintekijän tontin loistavasti ja puolusti terhakasti. Pikkupilkku: Koko joukkueen taisteleva ja rohkea esitys.
Ura White - Vilpas Red 108 - 60 (21-20, 31-12, 31-9, 25-19)
Päivän jälkimmäisessä pelissä Whiten pelaajamme noudattivat käytännössä samaa kaavaa kuin minkä Red oli aiemmassa pelissä todennut toimivaksi. Vastustajan Red-joukkue oli selvästi astetta kovempi kuin aiemmassa pelissä esiintynyt Vilpas White. Näin ensimmäinen jakso meni meiltä hieman rytmiä hakiessa. Silloinkin kunhan vaan muistimme juosta kenttää, niin teimme helppoja koreja kerta toisensa jälkeen. Vilpas pysyi kuitenkin iskuetäisyydellä vahvan kaukoheittopelinsä turvin (4 kolkkia).
Toisessa ja kolmennessa erässä laitettiin lapiskasta toisen eteen sitten oikein kunnolla ja niin katosimme salolaisten näkyvistä kauas horisonttiin. Näin viimeinen jakso olikin sitten enää pelkkä muodollisuus, josta paras puristus selvästi jo puuttui.
Mukana: Isäntä, Jaska, El Capitano, Ekku, Ramses, Mara, Axel, Kape, Leksa ja AllStars.
Valopilkku: Joukkueen toisen ja kolmennen jakson esitykset olivat mahtavan vauhdikasta, yritteliästä ja rohkeaa A-luokan tekemistä
6.11. VK divari, Forssa
FoKoPo - Ura 78 - 67 (27-22, 17-16, 8-14, 26-15)
Ennen peliä teemat olivat: hyökätään nopeasti ja puolustetaan agressiivisesti siten, ettei vastustaja saa helppoja koreja. Puolet tästä sentään toteutui. Hyökkäys meinaan oli varsin mukavaa ja pallo liikkui nopeasti ja vapaita ukkoja löydettiin hyvistä paikoista. Vastustaja turvautui matsissa pariin kertaan paikkapuolustukseenkin, mutta toisin kuin alkusyksystä, niin nyt sen purkaminen ei enää tuottanut meille mitään vaikeutta. Varsin nopeasti forssalaiset palasivatkin aina takaisin miespuolustukseen.
Puolustukseen paluu sitä vastoin ei toiminut laisinkaan. Läpi pelin meillä oli suuria vaikeuksia löytää oman hyökkäyksemme jälkeen takaisin omaa koriamme varjelemaan. Puoliajalla tuli niin yksinkertaiset ohjeet kuin vaan mahdollista "juoksette laput silmillä ensin oman vaparin alle ennen kuin alatte etsiä omaa ukkoa tai tekemään mitään muuta." Kolmennella jaksolla puolustukseen paluu oli kohtuullista, leviten taas viimeisellä jaksolla kuin Jokisen eväät. Vastustaja teki pelissä nopeilla hyökkäyksillä 30 pistettä ja siinä on reilut puolet liikaa yhteen peliin. Muuten pakki oli ihan ok, eikä meillä hitaissa hyökkäyksissä ollut mitään suurempaa ongelmaa. Täytyy treeneissä ruveta harjoittelemaan, että mistä se oma puolustuspään kori löytyykään ja että miten sinne mennään.
Mukana: Isäntä, Rapu, Ramses, El Capitano, Ilmojen Valtias, Ekku, Henna, Nökö, Leca ja Mats.
Valopilkut: Rapu ja Ekku taistelivat vimmatusti kaikista palloista ja olivat hyökkäyksessä rohkeita ja fiksuja.
5.11. aluesarja, Salo
Vilpas Red - Ura Reds 82 - 61 (19-20, 20-14, 23-10, 20-17)
Reportteri ei paikalla.
Mukana: Tinde, AT, Iilimato, Julle, Nökö, Nicce, Härkä ja Mats.
30.10. VK divari, Littoinen
Ura - Sykki 51 - 50 (13-9, 8-9, 8-18, 22-14)
Jaa-a, mitä tästäkin pelistä nyt pystyisi positiivisesti tarinoimaan. Draamaan kaari oli kunnossa. Niin ja äijät puolusti ihan mukavasti, josta osoituksena vastustajan tekemät vaatimattomat 50 pistettä. Mutta, mutta...
Ei se meidänkään hyökkäyksemme nyt suorastaan ketään häikäissyt. Se oli hidasta, seisovaa ja huolimatonta. Ennen kaikkea huolimatonta. Meille merkittiin pelissä yhteensä 30 menetystä ja siinä on ainakin puolet liikaa. Ja kun ne eivät valtaosin tulleet minkään vastustajan kovan prässin tai paineen takia, vaan ihan omasta huolimattomuudestamme. Heittoprosenttimme oli myös heikko ja vapariviivalle emme juuri edes päässeet, kun haastot korille puuttuivat tyystiin. Näillä askelmerkeillä edettiin 33 minuuttia tilanteeseen 31-41.
Viimeiset seitsemän minuuttia pelasimme sitten jälleen sitä meille ominaisinta peliä eli Run and Run or Gun -peliä. Kova paine vastustajaan heti ylhäältä asti, mielettömällä tsempillä ja taistelulla pallo omalle joukkueelle ja sitten täysillä kohti koria. Vähä vähältä puristimme itsemme takaisin mukaan peliin ja reilussa neljässä minuutissa menimmekin jo johtoon 44-43. Viimeinen kolme minuuttinen edettiin kori korista, johtoaseman vaihdellessa puolelta toiselle.
Neljä sekuntia ennen loppua, tilanteen ollessa tasan, rikoimme vastustajaa joukkuevirheidemme ollessa täynnä. Näin Sykille kaksi vaparia. Meillä ei ollut enää aikalisiä käytettävissä. El Capitano kuitenkin huudettiin saamaan ohjeita vaihtopenkin tuntumaan. Ensimmäinen vastustajan vapareista ohi, mutta toinen sisään. Sykkiläisten jo riemuitessa pallo toimitettiin päätyrajalta El Capitanon hyppysiin. Saamiensa ohjeiden mukaan äijä painaa täysillä kohti vastustajan koria. Layup ilmaan ja pallo koriin. Pallon ollessa sukassa summeri soi ja koko Uran penkki ryntää villiin voitontanssiin kentälle. Selvä pisteen voitto oli tosiasia, mutta hieman viime tippaan ratkaisu tällä klerralla jäi.
Mukana: Isäntä, Rapu, Rasse, El Capitano, Ilmojen Valtias, Julle (DNP), Ekku, Henna, Mats, Leca, Axel ja AllStars.
Valopilkku: Mats, pelasi neljännen jakson kirvaiheen aikana vahvasti.
28.10. aluesarja, Hovirinta
Ura Reds - Ura Whites 44 - 82 (9-15, 9-21, 14-24, 12-22)
Odotusarvo peliin oli, että jälleen saisimme nähdä kipunoiden leiskuntaa ja kunnon taistelua. Kilin kellit. Perjantai-illan neppailukisa tästä tuli. Pelailua.
Whiteilla nyt oli sentään jonkun verran yritystä, mutta kyllä sieltäkin molemmista päistä kenttää se paras puristus jäi näkemättä. Pallo kuitenkin liikkui hyökkäyksessä kohtuullisesti ja vapaita kavereita löytyi aina milloin mistäkin. Plussaa oli sekin, että jokainen äijä pääsi pisteille. Puolustuksessa White oli kuitenkin loppujen lopuksi melko hyvä, varsinkin apupuolustuksessa. Reds sitä vastoin ei hyökkäyksessä oikein saanut palloon liikettä (plussana kuitenkin, että yhdeksän ukkoa pisteillä) ja puolustuksessa jäätiin liian usein ihmettelemään, kun vastustaja syötön jälkeen leikkasi korille - pallo takaisin ja helppo layup.
Reds mukana: Tinde, AT, Paraisten Iilimato, Julle, Henna, Nökö, Nicce, Härkä, Jesse ja Mats.
Valopilkku Reds (Coach K:n valinta): Tinde, taisteli omalla tasollaan.
Whites mukana: Isäntä, Jaska, Kauri, Jo-El, Ekku, Mara, Axel, Kape ja AllStars.
Valopilkku Whites: Ekku, oli varsinainen sähikäinen kentällä. Tappeli irtopalloista, otti levypalloja, katkoi syöttöjä, riisti, blokkasi, puolusti kovaa sekä pisti palloa pussiin niin läheltä kuin kaukaa ollen illan pistekunkku.
23.10. VK divari, Espoo
EBT - Ura 60 - 74 (15-12, 15-19, 18-19, 12-24)
Olimme pelipaikalla juuri sopivasti reilua tuntia ennen pelin alkua. Alkuun pieni happihyppely ulkona, jonka jälkeen vaatteiden vaihto ja kentälle alkuverryttelyä jatkamaan. Kaiken piti olla kunnossa kun peli alkoi, vaan ei ollut.
Meidän ukot olivat ihan täydellisesti unessa. Kun peliä oli pelattu 4:20, niin tilanteessa 15-3 otimme aikalisän. Pienen herättelyn jälkeen saimme pientä elonmerkkiä puolustuspelaamiseemme, joskin hyökkäyksessä ei häävejä esitetty. Loppujakso kuitenkin meille 0-9. Toisella jaksolla El Capitano otti hyökkäyspään harteilleen, kuten niin monasti ennenkin, tehden jaksoon 10 pistettä. Ilmassa väreili pientä lupausta paremmasta.
Kolmas jakso ja sama uinaileva meno jatkui. Vähän ihmetytti, että mikä ukoilla oikein on. Vastustaja kun ei mitään erikoista sekään esittänyt. Viimeinen jakso ja Ilmojen valtias löi sille alkutahdit tekemällä viisi pistettä ensimmäiseen minuuttiin. Erän puolivälissä oli sitten Matsilla ranne kuumana, josta osoituksena kahteen ja puoleen minuuttiin seitsemän pistettä. Mitään sen kummempia runeja ei jakson aikana nähty, vaan läpi jakson vastustaja teki korin ja me kaksi ja näin ero lopulta kasvoi jonkun verran. Tästä pelistä ei pojille kyllä kertynyt lastenlastensa kanssa takkatulen ääressä muisteltavaa. Ukot pystyvät kyllä paaaljon parempaan.
Mukana: Isäntä, Rapu, El Capitano, Ilmojen Valtias, Julle, Henna, Mats, Axel, Nökö ja Taiteilija.
Valopilkku: El Capitano, tuttua kliinistä viimeistelyä.
16.10. VK divari, Littoinen
Ura - Vilpas 92 - 64 (26-21, 29-10, 14-28, 23-5)
Vastassa tuttu ja turvallinen Vilpas. Peli oli perinteinen juniorikoripallo-ottelu, jossa hyvät ja huonot jaksot seuraavat toisiaan. Aloitimme ottelun terävästi ja johdimme seitsemän minuutin jälkeen jo 12 pistettä. Vastaavasti erän kolmella viimeisellä minuutilla Vilpas sai kavennettua eron viiteen. Toinen jakso oli meiltä hyvää tekemistä alusta loppuun asti. Näin puoliajalla ero oli kokolailla turvallinen 24 pistettä. Joku saattoi tässä vaiheessa kuvitella ottelun jo ratkenneen, mutta mitä vielä.
Vilpas tuli sisuuntuneena kolmannelle jaksolle. Kun samalla näytti siltä, että tuomarit päättivät ottaa omaa roolia jaksossa (meille käsittämättömät 11 virhettä tässä jakossa), niin meidän pelimme sekosi hieman. Vastustajan heitellessä vapareita sisään, me emme päässeet juoksemaan kenttää. Samalla pojilta unohtui kurinalaisuus hitaissa hyökkäyksissä ja tekeminen meni enemmän koheltamiseksi. Viimeisellä erätauolla rauhoiteltiin äijiä ja saatiin keskittyminen mm. tuomareista taas pelitilanteisiin. Omalla hyvällä tekemisellä jyrättiin salolaiset sitten neljännellä jaksolla oikein kunnolla parketin pintaan.
Pelissä oli paljon hyviä asioita kuten levypallopelaamisemme. Voitimme levarit murskaavasti 61-33. Myös syöttöjen määrä ja heittoprosentit kaikilta etäisyyksiltä olivat kiitettäviä. Parannettavaa sen sijaan jäi pallosta huolehtimisessa (22 menetystä) ja siinä, että kentällä keskitytään vain seuraavaan tilanteeseen, ei esim. menneisiin puhalluksiin tai puhaltamatta jättämisiin.
Mukana: Isäntä, Rapu, El Capitano, Ilmojen Valtias, Julle, Ekku, Henna, Mats, Leca, Axel ja Taiteilija.
Valopilkku: Viimeisen erän hieno tasonnosto takaisin omalle hyvälle tasolle.
15.10. aluesarja, Turku
TuNMKY - Ura Whites 48 - 65 (19-10, 13-15, 10-22, 6-18)
Pelin alku oli meiltä heikkoa tekemistä. Yritys, tsemppi ja vauhti puuttuivat kokonaan. Hyökkäys oli väkinäistä ja puolustukseen palattiin miten sattui. Aikalisänkin käytin - ei muutosta. Ensimmäisellä erätauolla ohje oli, että nyt juostaan. Pyritään nopeasti kohti koria ja tullaan kovaa alas. Kas kummaa näin myös kävi. Jakson puolivälissä olimme kirineet jo pinnan päähän 26-25 ja sitten tuli taas stoppi. Liike hiipui tai mikä lie, mutta emme tehneet enää pistettäkään jakson viimeiseen viiteen minuuttiin.
Puoliajan hokema oli ilman copyrighteja lainattu V. Jursinovilta: "JALAT, JALAT, JALAT". Ja löytyiväthän ne lopulta. Ukot juoksivat paljon nopeita koreja ja sitä myöden myös puolustuksesta tuli huomattavasti helpompaa. Välillä vauhtia saattoi olla pallollisena jopa jo hieman liikaa, mutta ylinopeudesta ei nyt sakkoja jaeltu. Yritteliäs, tsemppaava ja vauhdikas ilme pitivät läpi koko toisen puoliajan ja jokainen ukko pääsi hyvin pelin sisään ja itse asiassa myös pisteille. Toisen puoliajan pisteet, 16-40, kertovat osuvasti miten peli-ilmeemme muuttui.
Mukana: Isäntä, Kauri, Jo-El, Ekku, Mara, Axel, Kape ja Taiteilija.
Valopilkku: Axel painoi kieli vyön alla kenttää päästä päähän sen minkä jaksoi ja sytytti joukkueen taistelemaan. Pikkupilkku: Koko joukkueen tasonnostolle kesken pelin.
7.10. aluesarja, Hovirinta
Ura Reds - TuNMKY 73 - 64 (24-15, 18-11, 8-14, 23-24)
Mukana: Tinde, AT, Iilimato, Julle, Härkä, Nökö, Nicce, Mats, Jesse ja Henna.
Reportteri ei paikalla
1. - 2.10. Sm-karsintaturnaus, Littoinen
LoKoKo - Ura Red 82 - 52
Reportteri ei paikalla.
Mukana: Nicce, Härkä, Julle, AT, Tinde, Henna, Ilmojen Valtias, Taiteilija ja El Capitano.
13.12. aluesarja, Raisio
Raips - Ura White 67 - 65 (15-10, 13-23, 21-19, 18-13)
Syyskauden viimeinen ottelu Whiteilla, vieraspeli Raipsia vastaan. Paikalle oli saatu kahdeksan ukkoa, joista AllStars oli toipilas ja Kaurilla sekä Ekulla oli jotain jalkavaivaa. Peli alkoi, mutta emme tainneet sitä ihan huomata. Ensimmäinen erä käynnistyi meiltä siis heikosti ja vastustaja repäisi pienen eron heti kättelyyn. Pikkuhiljaa pääsimme kuitenkin paremmin mukaan peliin.
Toinen jakso oli meiltä tämän pelin parasta esitystä. Aloimme puolustamaan herhiläisinä ja hyökkäyksiin lähdimme nopeasti ja kohti koria. Näin tulostaululla ollut viiden pisteen takaa-ajoasema kääntyikin puoliaikaan mennessä meille samalla erolla eduksi.
Puoliajan jälkeen peli eteni tasaisissa merkeissä meidän pysyessä koko ajan pienessä johdossa. Näin mentiin aina neljännen jakson lopulle asti. Sitten meille taisi iskeä jo väsy ja erilaisia huolimattomuuksia alkoi tulla kuin liukuhihnalta. AllStars oli ollut jo hyvän aikaa viiden virheen myötä suihkussa ja Kaurin koipi vihoitteli sen verran, että se piti ukon penkillä. Vastustaja pääsi pikkuhiljaa hivuttautumaan rinnalle ja ohi. Kun peliä oli jäljellä n.15 sekuntia, niin kaveri meni kolmosella jo neljän pisteen johtoon, mutta trillerihän siitä vielä saatiin.
Seuraavasta hyökkäyksestämme Isäntä heitti kolmosen sisään ja kavensimme eron yhteen pinnaan, tässä vaiheessa aikaa oli enää vain n. neljä sekuntia. Raisiolaiset saivat pallon kentälle ja ennen kuin ehdimme rikkoa ehti aikaa kulua kolme sekuntia. Joukkuevirheet täynnä ja kaveri vapariviivalle kun sekunti oli enää peliaikaa jäljellä. Rikottu Raipsin pelaaja kuitenkin päätti antaa meille vielä mahdollisuuden hermostuttuaan häneen kohdistuneesta kohtuu kovasta virheestä ja otti itselleen tilaneesta tekunn. Näin saisimme heidän vapaaheittojen jälkeen yhden vapaaheiton ja vielä hyökkäyssivurajan kellon käymättä lainkaan. Vastustaja heitti toisen vapareistaan sisään. Ero kaksi pistettä. Isäntä päätti, että heittää meidän vaparin ja mikäs siinä tuumin. No ohi tällä kertaa. Otin aikalisän.
Olimme siis perässä kaksi pistettä, aikaa sekunti, meillä kuusi väsynyttä ukkoa, joista kahdella neljä virhettä. Päätin, että yrittäisimme kolmosta ja suoraan pelin voittoa, koska vaikutti, ettei meillä riitä enää jatkoajalle paukkuja. Taktiikkataulu esiin ja kuviota piirtämään. Idea oli saada takaoveen tuplaskreenillä kolkkipaikka, yhden pelaajista hämätessä pallon puolella. Pojat toteuttivat suunnitellun kuvion just eikä melkeen. Pallo Ekun käsiin ja voittoheitto ilmaan. Summeri soi. Pallo rautojen kautta ulos eli valitettavasti tällä kertaa pisteet jäivät Raisioon. Hienon syyskauden päätöksen pojat kuitenkin järjestivät.
Mukana: Isäntä, Jaska, Kauri, Ekku, Mara, Axel, Kape ja AllStars.
Valopilkku: koko porukan hieno taisteluilme alun uneliaisuuden jälkeen.
11.12. VK-divari, Lahti
Namika Lahti - Ura 51 - 82 (22-17, 6-18, 15-21, 8-26)
Meille kokolailla täysin uusi ja tuntematon vastustaja, Namika Lahti. Pelillä oli komeat puitteet Lahden Suurhallissa, mutta niin vain sielläkin tekniikka temppuili. Komea tulostaulu sanoi työsopimuksensa irti ja pelin alku viivästyi, kun varalaitteita lähdettiin varastosta etsimään ja asentamaan. Lisäepisodi saatiin, kun toinen tuomareista oli matkalla pelipaikalle ajanut kolarin, joten peli pelattiin yhdellä tuomarilla. Hieman se arvelutti etukäteen, että miten hän yksin pärjää, mutta täytyy antaa tuomarityöskentelystä kyllä täysin puhtaat paperit.
Pelin alku oli meiltä katastrofaalinen. Hyvästä alkulämmittelystä huolimatta emme olleet laisinkaan valmiita peliin. Puolustuksessa annettiin liikaa tilaa ja hyökkäyksessä mentiin katukorismeiningillä. Kolmen ja puolen minuutin kohdalla tilanne 13-4 ja Mäkkäri oli pakotettu ottamaan aikalisän. Kivikautisen yksinkertaisella palautteella Mäkki hieman herätteli poikia. Vaikka tuon jälkeen Lahti onnistui vielä tekemään pelin seuraavankin korin ja siirtymään jo 15-4 johtoon, niin oikeasti tuosta aikalisästä alkaen ei kentällä ollut enää kuin yksi joukkue. Ja se olimme me.
 |
| Ihan ei lahtelaisten Luukkonen yllä Ilmojen valtiasta blokkaamaan. |
Mukana: Isäntä, El Capitano, AllStars, Henna, Ilmojen Valtias, Axel, Leca, Taitelija, Nökö ja Ramses.
Valopilkku: Koko porukka, reilu 36 minuuttia hienoa tekemistä.
10.12. aluesarja, Hovirinta
Ura Red - Raips 70 - 78 (19-18, 20-15, 16-25, 15-20)
Lauantai toisessa aluesarjan pelissämme kotiluolaamme astelivat Raision Killit ja Nallit eli Raipsin B-junnut. Peli oli puoliaikaan asti mukavaa korista. Heittopelimme oli kohdillaan ja sillä saimme hillittyä raisiolaisten nopeita hyökkäyksiä. Muutamien puolustuspään nukahdusten ansiosta Raips pysyi puoliaikaan mennessä kuitenkin kuuden pisteen tuntumassa.
 |
| Henna esittelee hyppyheittoaan ja Härkä valmiina taistelemaan hyökkäyslevypallosta. |
Mukana: Tinde, AT, Henna, Nökö, Mats, Julle, Härkä ja Iilimato.
Valopilkku:
Ura White - LoKoKo 43 - 62 (17-14, 12-18, 11-12, 3-18 )
Vastaan asteli loimaalaisten Sm-sarjaakin pelaava porukka. Aloitimme ottelun varsin pirteästi. Ensimmäisen jakson jälkeen jopa johdimme, vaikkakin varsin niukasti. Puolustimme mukavan agressiivisesti ja pyrimme juoksemaan nopeasti hyökkäyksiin. Pienellä huolellisuudella eroa olisi voinut olla meille selvästi enemmänkin.
Pikkuhiljaa myös LoKoKo pääsi paremmin mukaan peliin. Etenimme tasaisissa merkeissä täydet kolme jaksoa, joiden jälkeen eroa oli vaivaiset neljä pistettä vieraiden hyväksi. Mutta sitten tapahtui jotain mystistä. Meidän korintekomme tyrehtyi aivan täysin. Ei se korinteko mitään ilotulitusta ollut siihenkään asti ollut, mutta nyt se loppui kokonaan. Osa tästä menee varmaan vastaustajan hyvän puolustuksen piikkiin, mutta heitimme kyllä vapaita heittoja ja layuppejakin ohi. Teimme jaksossa kaiken kaikkiaan vain kolme pistettä, nekin vapaaheitoista. Näin sarjapisteet matkasivat kotiluolastamme Saviseudulle.
Mukana: Ekku, Isäntä, Leksa, AllStars, Kape, Kauri, Ramses, Taiteilija, Jaska ja Axel.
Valopilkku: Kape, pisti kroppaa likoon ja tsemppasi kovaa molemmissa päissä kenttää.
4.12. VK-divari, Littoinen
Ura - Honka2 95 - 88 (18-15, 26-21, 23-23, 28-29)
Pelin alku viivästyi 75 minuuttia, salille osuneen tuplabuukkauksen takia. Näin reportterikin ehti paikalle puoliajalla. Ensimmäisellä puoliajalla olimme kuulemma juosseet hyvin nopeisiin. Toisaalta vastustaja oli vienyt ihan liikaa levypalloja.
Toisella puoliajalla iloinen ja vauhdikas hyökkääminen jatkui. Levypallopelikin parani, ainakin jonkin verran. Sen sijaan yksi vs yksi puolustaminen tuotti tuskaa. Emme pysyneet puolustettavassamme millään, jolloin puolustuksemme aukeni kerta toisensa jälkeen, joko helppoon layuppiin tai syötön jälkeen vapaaseen heittoon. Toinen murheenkryyni oli palloskreenien puolustaminen. Milloin headsaaja jäi makaamaan alas tai pallollisen puolustaja ei seurannut omaa ukkoaan. Niin tai näin niin palloskreeneistä puolustuksemme aukeni monesti. Välillä toki tuplaus toimi hienosti ja saimme riistoja aikaan, joista sitten juoksimme nopeita toiseen päähän. Samoin hyökkäyksessämme takaovileikkaukset toimivat hyvin.
Helposti voisi luulla, että jos tekee korismatsissa yhdessä jaksossa 28 pistettä, niin sen jakson voittaa. No emme voittaneet, sillä vastustaja teki vielä pinnan enemmän. Honka pääsikin pelin lopussa jo kahden pisteen päähän. Kaikesta huolimatta ottelun kontrolli pysyi meillä ja lopulta sarjapisteet jäivät Kaarinaan.
Mukana: Isäntä, El Capitano, Ekku, Julle, Henna, Nökö, Mats, Ilmojen Valtias, Axel ja Taiteilija.
Valopilkku: kun en nähnyt kuin puolet pelistä, niin jääköön nimeämättä.
4.12. aluesarja, Lieto
Lieto-Koris - Ura White 77 - 50 (14-9, 29-20, 16-11, 18-10)
Saimme haalittua kasaan vain seitsemän ukkoa tähän peliin. Viikkoa aiemmin Redimme oli kovan taistelun jälkeen voittanut Liedon kotona. Tuolloin voiton avaimena oli koko pelin kestänyt prässi. Lähdimme luonnollisesti yrittämään samalla reseptillä.
Tällä kerralla prässimme ei tepsinyt. Kahdestakin syystä. Ensinnäkin toteutuksemme ei ollut ihan viimeisen päälle, vaan usein joku unohti, että piti prässätä ja silloin prässin purkaminen on aika helppoa. Toisekseen Lieto oli selvästi harjoitellut viikon aikana, että miten se prässi oikein puretaan. Kaikesta huolimatta puolustuksemme oli ihan kohtuullisella tasolla.
Hyökkäyksemme sitä vastoin oli käsittämätöntä. Menetyksiä oli varmasti enemmän kuin tehtyjä pisteitä. Ja kun pallo menetettiin, niin paitsi ettemme silloin päässeet edes yrittämään koria, niin vastustaja juoksi helppoja koreja meidän päätyymme kerta toisensa jälkeen. Siinä se koko pelin kuva pitkälti olikin. Kovasta yrityksestämme huolimatta emme saaneet pidettyä pallosta huolta, emme sitten niin millään, joten loppulukemissa ei ole paljon ihmeteltävää.
Mukana: Jaska, Kauri, Jo-El, Ramses, Mara, Kape ja AllStars.
Valopilkku: Mara, oli niitä huolellisimpia pallon kanssa ja lukuisat hienot sulkemiset levypallotaisteluissa pistivät silmään.
26.11. aluesarja, Hovirinta
Ura White - Korihait 74 - 47 (13-11, 24-15, 25-7, 12-14)
Ohjeet ennen peliä olivat samat kuin viikkoa aiemmin; juostaan täysillä ylös ja alas, hitaissa hyökkäyksissä pelataan maltilla sisään, sillä olemme selvästi pidempi joukkue. Lisäksi kerroin, että vastustajan nro 15 tulisi ottaa tarkasti, sillä hän oli tehnyt viikkoa aiemmin 34 pistettä Redsejä vastaan.
Ihan kaikki eivät ilmeisesti olleet kuulolla alkupalaverissa, sillä tuo Korihaiden erikseen mainittu 15 teki joukkueensa kaikki avausjakson pisteet. Toisella jaksolla koko palettimme toimi jo selvästi paremmin. Hyökkäyksiin lähdettiin nopeasti ja syöttöhassit saatiin pidettyä kurissa. Näin jakso meille selvästi. Kolmannella jaksolla ruuvattiin puolustusruuvia vielä astetta tiukemmalle jonka jälkeen eroa olikin jo selvät 29 pistettä. Viimeinen jakso meni enemmän tai vähemmän pelailuksi, mutta ottelun voittajasta ei syntynyt enää taistelua.
Mukana: Isäntä, Jaska, Ekku, Mara, Ramses, Axel, Kape, Leksa, AllStar ja Mats.
Valopilkku: Isäntä, otti pelin haltuun kun se vielä toisen jakson alussa oli kiikunkaakun kummalle vain.
Ura Red - Lieto-koris 69 - 66 (9-14, 23-7, 16-24, 21-21)
Mäkkäri oli tuuraamassa Kimmoa ja hän päätti iskeä lietolaisten pelinrakenteluun agressiivisellä prässillä ylhäältä asti. Ekalla jaksolla prässissämme oli vielä pientä hakemista, vaikkakin suurimmat haasteemme olivatkin hyökkäyspäässä. Palloa ei tahdottu saada laitettua korirenkaan läpi sitten millään, vaikka olisi ollut kuinka vapaa paikka tahansa.
Toinen jakso tuotti sitten jo hedelmää. Kovalla prässillä vastustajalta riistettiin pallo lukemattomia kertoja ja samaa kyytiä juostiin nopeita toiseen päähän. Näin saimme kunnon eron puoliajalle. Vastustaja käytti melkein koko ison tauon pukuhuoneessa mietiskellen miten se prässi oikein purettaisiin. Ihan hyvät lääkkeet Liedon valmentaja siihen löysikin. Kolmannella jaksolla puolustuksemme ei enää toiminut, mutta hyvä heittopelimme piti meidät vielä mukana pelissä. Kolmen jakson jälkeen eroa oli meidän hyväksemme vaivaiset kolme pistettä.
Viimeisestä jaksosta tuli kuin tulikin jännitysnäytelmä. Olimme onnistuneet repimään jo turvallisen tuntuisen seitsemän pisteen johdon, kun peliaikaa oli jäljellä enää alle minuutti. Niin vain vastustaja heitti kaksi kolmosta sisään meidän kahta vapaaheittoamme vastaan. Näin ero oli edelleen samat kolme pistettä ja aikaa jäljellä vain kolme sekuntia. Meillä pallo ja aikalisän jälkeen vastustajan päädystä avaus. Saadaan pallo kentälle ja siitä sitten kuljetuksesta sivurajasta yli. Vastustajan sivuraja ja aikalisä. Aikalisällä vastustajan valmentaja onnistuu vielä kerran piirtämään sellaisen kuvion joka toimii. Eli lietolaiset saavat pallon kentälle ja kolmen pisteen heiton ilmaan. Meidän onneksemme heitto kuitenkin suhahti helana ohi ja näin äijät pääsivät riemuitsemaan voitosta kovan taistelun jälkeen.
Mukana: Tinde, AT, Iiilimato, Julle, Henna, Nökö, Nicce, Härkä, Mats ja AllStars (ekan jakson).
Valopilkku: Henna, tänään oli ranne kuumana ja osumia tuli läheltä ja kaukaa. Pikkupilkku: Mats, viisi isoa hyvällä prosentilla.
20.11. aluesarja, Salo
Vilpas White - Ura White 37 - 67 (8-19, 5-22, 10-15, 14-11)
Ohjeet ennen peliä olivat; juostaan täysillä ylös ja alas, hitaissa hyökkäyksissä pelataan maltilla sisään, sillä olemme selvästi pidempi joukkue.
Ensimmäinen puoliaika pysyttiin kohtuu hyvin gameplanissa. Puolustuksessa vastustaja tosin vei tuhottoman paljon hyökkäyslevypalloja, mutta he eivät kuitenkaan onnistuneet näistäkään tilanteista pahemmin meitä rokottamaan. Hitaissa hyökkäyksissä palloa pelattiin nätisti sisälle ja sieltä hyvä korintekoyritys tai sitten syötöllä avautui paikka kaarelle. Hyökkäykset olivat oikein mukavia, vaikka viimeistelyä ei nyt kuitenkaan ihan timanttiseksi voi kehua.
Toisella puoliajalla puolustus pysyi edelleen ihan mukavalla tasolla. Sitä vastoin hyökkäyksessä koheltaminen kasvoi kasvamistaan, ollen neljännen jakson loppupuolella jo lähes tragikoomista. Mentiin taas sitä kuuluisaa ylinopeutta, mutta tällä kerralla siitä rankaistiin. Ei niinkään vastustajan korien muodossa, mutta mieltä jäi lukuisat (siis todella lukuisat) korit tekemättä, kun mielettömän vauhdin jälkeen pallo oli milloin missäkin, harvemmin kuitenkaan korissa. Erityinen plussa täytyy kyllä antaa meidän vapaaheitoista, jotka upposivat upeasti 77,3%:sti (17/22).
Mukana: Jaska, Kauri, Jo-El, Ekku, Mara, Axel, Kape, Leksa ja AllStars.
Valopilkku: AllStars, hyökkäyksissä teki tuhojaan, ja nyt puolustamisessakin oli ihan uudenlaista draivia.
20.11. VK divari, Joensuu
Kataja - Ura 84 - 60 (6-16, 27-13, 30-14, 21-17)
Reportteri ei ollut mukana, mutta mitä eri lähteistä on kuullut, niin ensimmäinen jakso oli meidän ukoilta mukavaa tekemistä (kuten pisteistäkin voi vähän päätellä). Sitten meille tuli virheiden kanssa oikein kunnolla ongelmia. Samaan aikaan alta ei oikein saatu sisään ja vastustaja rupesi pistämään palloon oikein kunnolla painetta, niin ei meillä sitten kunnolla enää ollutkaan palaa pelissä.
Mukana: Rapu, Ramses, El Capitano, Isäntä, Nökö, Mats, Henna, Ilmojen Valtias, Leca ja Taiteilija.
19.11. aluesarja, Pohitulli
Korihait - Ura Red 81 - 48 (30-13, 10-10, 13-11, 28-14)
Tästä ei paljon B-junnujen aluesarjan puitteet parane, kun peli oli Pohitullin upeassa hallissa, kuuluttajineen ja pelaajaesittelyineen. Meillä vain oli valitettavan vähän ukkoja esiteltäväksi, kun valtakunnan divaria tahkoavan joukkueen mukana oli osa ukoista. Redillä siis vain kuusi omaa ja yksi lainapelaaja C-junnuista mukana.
Ensimmäinen jakso meni meiltä vähän ihmetellessä, eikä tainnut olla oikein itseluottamuskaan tapissaan. Pikkutauolla sain pojat kuitenkin innostumaan puolustukseen paluusta ja apupuolustamisesta ja tämän jälkeen peli eteni tasaisena kaksi seuraavaa jaksoa. Pakkipäämme oli oikein mukavaa. Valitettavasti hyökkäys ei yksittäisiä välähdyksiä lukuunottamatta oikein ottanut tuulta alleen, joten emme saaneet eroa kurottua kiinni.
Viimeinenkin jakso alkoi oikein mallikkaasti ja johdimme sitä muutaman minuutin ajan. Pikkuhiljaa erän edetessä rosterimme pienuus tuli kuitenkin esiin ja meille tuli jo hiukan väsy, jonka myötä nukahduksia alkoi sattumaan jälleen myös puolustuspäässä. Näin Korihait saivat kasvatettua eron hiukan turhankin isoksi. Hienosti meidän ukot tsemppasivat kuitenkin loppuun asti hyvällä asenteella.
Mukana: Tinde, AT, C-pojista JJ, Iilimato, Julle, Härkä ja Jesse.
Valopilkku: Härkä, silloin kun muisti keskittyä pelaamiseen, mussuttamisen sijaan, oli jälki mukavan näköistä molemmissa päissä kenttää.
13.11. VK I-div. Littoinen
Ura - TuNMKY 75 - 63 (14-15, 23-9, 25-14, 13-25)
Perinteinen luokkakavereiden kohtaaminen. Joukkueet tuntevat toisensa niin hyvin kuin vastustajan nyt vain voi tuntea. Eikä käsikirjoitus paljon aiemmista kohtaamisista poikennut. Meidän juna jyskytti 28 minuuttia kuten kuuluukin, mutta ensimmäiset ja viimeiset kuusi minuuttia jättivät toivomisen varaa.
Namika aloitti siis vahvasti ja piti ohjaksia ensimmäisen erän alun. Tuntui, että me jäimme täysin asemalle, emmekä päässeet edes junaan mukaan. Puolustus oli vähän sinne päin ja hyökkäys kaameaa sekoilua. Erän loppuun onneksi pakkipää saatiin kuntoon. Toiseen erään sitten jyrähti. Päästiin veturinkuljettajiksi, emmekä huolineet turkulaisia enää samaan junaan. Puolustus piti edelleen erinomaisesti ja hyökkäyksessä aloimme juoksemaan. Turkulaisilla oli aika vähän eväitä vastata poikiemme vauhtiin.
Kolmas erä jatkui siitä mihin toinen jäi ja sen viisi ensimmäistä minuuttia meni meille 11-0. Tässä vajaan 30 pisteen johdossa rallateltiin sitten aina viimeisen jakson puoleen väliin asti. Silloin Namika pääsi vielä takaoven kautta saman vaunun kyytiin. Vastustajalle sattui uskomaton kolmosputki ja alle kahteen minuuttiin tehdyn viiden peräkkäisen kolmosen myötä he saivat hengen päälle. Samalla meille tuli pieni hätä pallon kanssa ja yks kaks yllättäen ero olikin enää 10 pistettä. Tämän lähemmäs turkulaiset eivät voittoa sitten päässeetkään, mutta ihan turhaan annoimme lopussa enää ede siimaa. Päätepysäkillä vuoristoratamaisen esityksen jälkeen eroa riittävät 12 pistettä.
Mukana: Rapu, Ramses, El Capitano, Ekku, Henna, Nökö, Axel, Leca, Taiteilija ja AllStars.
Valopilkku: Rapu, joka oli alussa aivan kuutamolla, mutta nosti tasoaan hienosti, pelaten upean pelin.
12.11. aluesarja, Hovirinta
Ura Red - Vilpas White 115 - 47 (28-12, 34-2, 24-19, 29-14)
Lauantain tuplakohtaamisessa Vilppaan kanssa, vuorossa olivat ensin meidän Redsit ja salolaisten White. Eipä tästä pelistä mitään klassikkoa muodostunut. Jo ensimmäisessä erässä meidän hyökkäys oli mainiota ja puolustus hyvää. Näyttävät sommitelmat seurasivat toistaan. Hyökkäyksiin lähdettiin heti, eikä hetken päästä. Vilppaan kannalta murheellista oli, että toinen erä oli meiltä vielä parempi.
Jullen tulikuuma heittokäsi siivitti tahdit toisen jakson komeille 34 tehdylle pisteelle. Kun samalla pistettiin omassa päässä korkki kerta kaikkiaan kiinni ja vastustaja sai tehtyä vain kaksi pistettä joukkuevirheistä tuomituista vapaaheitoista, niin matsi oli koko lailla taputeltu puoliaikaan mennessä. Loppupelissä suurin into meidän ukoilta jo hieman laantui molemmissa päissä kenttää, vaikka niistäkin selvät jaksovoitot meille kirjattiin.
Mukana: Tinde, Iilimato, Julle, Henna, Nökö, Nicce, Härkä ja Mats.
Valopilkku: Julle, mainion heittopelin lisäksi hoiti pelintekijän tontin loistavasti ja puolusti terhakasti. Pikkupilkku: Koko joukkueen taisteleva ja rohkea esitys.
Ura White - Vilpas Red 108 - 60 (21-20, 31-12, 31-9, 25-19)
Päivän jälkimmäisessä pelissä Whiten pelaajamme noudattivat käytännössä samaa kaavaa kuin minkä Red oli aiemmassa pelissä todennut toimivaksi. Vastustajan Red-joukkue oli selvästi astetta kovempi kuin aiemmassa pelissä esiintynyt Vilpas White. Näin ensimmäinen jakso meni meiltä hieman rytmiä hakiessa. Silloinkin kunhan vaan muistimme juosta kenttää, niin teimme helppoja koreja kerta toisensa jälkeen. Vilpas pysyi kuitenkin iskuetäisyydellä vahvan kaukoheittopelinsä turvin (4 kolkkia).
Toisessa ja kolmennessa erässä laitettiin lapiskasta toisen eteen sitten oikein kunnolla ja niin katosimme salolaisten näkyvistä kauas horisonttiin. Näin viimeinen jakso olikin sitten enää pelkkä muodollisuus, josta paras puristus selvästi jo puuttui.
Mukana: Isäntä, Jaska, El Capitano, Ekku, Ramses, Mara, Axel, Kape, Leksa ja AllStars.
Valopilkku: Joukkueen toisen ja kolmennen jakson esitykset olivat mahtavan vauhdikasta, yritteliästä ja rohkeaa A-luokan tekemistä
6.11. VK divari, Forssa
FoKoPo - Ura 78 - 67 (27-22, 17-16, 8-14, 26-15)
Ennen peliä teemat olivat: hyökätään nopeasti ja puolustetaan agressiivisesti siten, ettei vastustaja saa helppoja koreja. Puolet tästä sentään toteutui. Hyökkäys meinaan oli varsin mukavaa ja pallo liikkui nopeasti ja vapaita ukkoja löydettiin hyvistä paikoista. Vastustaja turvautui matsissa pariin kertaan paikkapuolustukseenkin, mutta toisin kuin alkusyksystä, niin nyt sen purkaminen ei enää tuottanut meille mitään vaikeutta. Varsin nopeasti forssalaiset palasivatkin aina takaisin miespuolustukseen.
 |
| Rapun vasemman käden tyylinäyte. |
Mukana: Isäntä, Rapu, Ramses, El Capitano, Ilmojen Valtias, Ekku, Henna, Nökö, Leca ja Mats.
Valopilkut: Rapu ja Ekku taistelivat vimmatusti kaikista palloista ja olivat hyökkäyksessä rohkeita ja fiksuja.
5.11. aluesarja, Salo
Vilpas Red - Ura Reds 82 - 61 (19-20, 20-14, 23-10, 20-17)
Reportteri ei paikalla.
Mukana: Tinde, AT, Iilimato, Julle, Nökö, Nicce, Härkä ja Mats.
30.10. VK divari, Littoinen
Ura - Sykki 51 - 50 (13-9, 8-9, 8-18, 22-14)
Jaa-a, mitä tästäkin pelistä nyt pystyisi positiivisesti tarinoimaan. Draamaan kaari oli kunnossa. Niin ja äijät puolusti ihan mukavasti, josta osoituksena vastustajan tekemät vaatimattomat 50 pistettä. Mutta, mutta...
Ei se meidänkään hyökkäyksemme nyt suorastaan ketään häikäissyt. Se oli hidasta, seisovaa ja huolimatonta. Ennen kaikkea huolimatonta. Meille merkittiin pelissä yhteensä 30 menetystä ja siinä on ainakin puolet liikaa. Ja kun ne eivät valtaosin tulleet minkään vastustajan kovan prässin tai paineen takia, vaan ihan omasta huolimattomuudestamme. Heittoprosenttimme oli myös heikko ja vapariviivalle emme juuri edes päässeet, kun haastot korille puuttuivat tyystiin. Näillä askelmerkeillä edettiin 33 minuuttia tilanteeseen 31-41.
Viimeiset seitsemän minuuttia pelasimme sitten jälleen sitä meille ominaisinta peliä eli Run and Run or Gun -peliä. Kova paine vastustajaan heti ylhäältä asti, mielettömällä tsempillä ja taistelulla pallo omalle joukkueelle ja sitten täysillä kohti koria. Vähä vähältä puristimme itsemme takaisin mukaan peliin ja reilussa neljässä minuutissa menimmekin jo johtoon 44-43. Viimeinen kolme minuuttinen edettiin kori korista, johtoaseman vaihdellessa puolelta toiselle.
Neljä sekuntia ennen loppua, tilanteen ollessa tasan, rikoimme vastustajaa joukkuevirheidemme ollessa täynnä. Näin Sykille kaksi vaparia. Meillä ei ollut enää aikalisiä käytettävissä. El Capitano kuitenkin huudettiin saamaan ohjeita vaihtopenkin tuntumaan. Ensimmäinen vastustajan vapareista ohi, mutta toinen sisään. Sykkiläisten jo riemuitessa pallo toimitettiin päätyrajalta El Capitanon hyppysiin. Saamiensa ohjeiden mukaan äijä painaa täysillä kohti vastustajan koria. Layup ilmaan ja pallo koriin. Pallon ollessa sukassa summeri soi ja koko Uran penkki ryntää villiin voitontanssiin kentälle. Selvä pisteen voitto oli tosiasia, mutta hieman viime tippaan ratkaisu tällä klerralla jäi.
Mukana: Isäntä, Rapu, Rasse, El Capitano, Ilmojen Valtias, Julle (DNP), Ekku, Henna, Mats, Leca, Axel ja AllStars.
Valopilkku: Mats, pelasi neljännen jakson kirvaiheen aikana vahvasti.
28.10. aluesarja, Hovirinta
Ura Reds - Ura Whites 44 - 82 (9-15, 9-21, 14-24, 12-22)
Odotusarvo peliin oli, että jälleen saisimme nähdä kipunoiden leiskuntaa ja kunnon taistelua. Kilin kellit. Perjantai-illan neppailukisa tästä tuli. Pelailua.
 |
| Yhteishuuto pienellä hajuraolla: "Family". |
Whiteilla nyt oli sentään jonkun verran yritystä, mutta kyllä sieltäkin molemmista päistä kenttää se paras puristus jäi näkemättä. Pallo kuitenkin liikkui hyökkäyksessä kohtuullisesti ja vapaita kavereita löytyi aina milloin mistäkin. Plussaa oli sekin, että jokainen äijä pääsi pisteille. Puolustuksessa White oli kuitenkin loppujen lopuksi melko hyvä, varsinkin apupuolustuksessa. Reds sitä vastoin ei hyökkäyksessä oikein saanut palloon liikettä (plussana kuitenkin, että yhdeksän ukkoa pisteillä) ja puolustuksessa jäätiin liian usein ihmettelemään, kun vastustaja syötön jälkeen leikkasi korille - pallo takaisin ja helppo layup.
Reds mukana: Tinde, AT, Paraisten Iilimato, Julle, Henna, Nökö, Nicce, Härkä, Jesse ja Mats.
Valopilkku Reds (Coach K:n valinta): Tinde, taisteli omalla tasollaan.
Whites mukana: Isäntä, Jaska, Kauri, Jo-El, Ekku, Mara, Axel, Kape ja AllStars.
Valopilkku Whites: Ekku, oli varsinainen sähikäinen kentällä. Tappeli irtopalloista, otti levypalloja, katkoi syöttöjä, riisti, blokkasi, puolusti kovaa sekä pisti palloa pussiin niin läheltä kuin kaukaa ollen illan pistekunkku.
23.10. VK divari, Espoo
EBT - Ura 60 - 74 (15-12, 15-19, 18-19, 12-24)
Olimme pelipaikalla juuri sopivasti reilua tuntia ennen pelin alkua. Alkuun pieni happihyppely ulkona, jonka jälkeen vaatteiden vaihto ja kentälle alkuverryttelyä jatkamaan. Kaiken piti olla kunnossa kun peli alkoi, vaan ei ollut.
Meidän ukot olivat ihan täydellisesti unessa. Kun peliä oli pelattu 4:20, niin tilanteessa 15-3 otimme aikalisän. Pienen herättelyn jälkeen saimme pientä elonmerkkiä puolustuspelaamiseemme, joskin hyökkäyksessä ei häävejä esitetty. Loppujakso kuitenkin meille 0-9. Toisella jaksolla El Capitano otti hyökkäyspään harteilleen, kuten niin monasti ennenkin, tehden jaksoon 10 pistettä. Ilmassa väreili pientä lupausta paremmasta.
 |
| Taustalla Rapu ihastelee El Capitanon kliinistä viimeistelyä. |
Kolmas jakso ja sama uinaileva meno jatkui. Vähän ihmetytti, että mikä ukoilla oikein on. Vastustaja kun ei mitään erikoista sekään esittänyt. Viimeinen jakso ja Ilmojen valtias löi sille alkutahdit tekemällä viisi pistettä ensimmäiseen minuuttiin. Erän puolivälissä oli sitten Matsilla ranne kuumana, josta osoituksena kahteen ja puoleen minuuttiin seitsemän pistettä. Mitään sen kummempia runeja ei jakson aikana nähty, vaan läpi jakson vastustaja teki korin ja me kaksi ja näin ero lopulta kasvoi jonkun verran. Tästä pelistä ei pojille kyllä kertynyt lastenlastensa kanssa takkatulen ääressä muisteltavaa. Ukot pystyvät kyllä paaaljon parempaan.
Mukana: Isäntä, Rapu, El Capitano, Ilmojen Valtias, Julle, Henna, Mats, Axel, Nökö ja Taiteilija.
Valopilkku: El Capitano, tuttua kliinistä viimeistelyä.
16.10. VK divari, Littoinen
Ura - Vilpas 92 - 64 (26-21, 29-10, 14-28, 23-5)
Vastassa tuttu ja turvallinen Vilpas. Peli oli perinteinen juniorikoripallo-ottelu, jossa hyvät ja huonot jaksot seuraavat toisiaan. Aloitimme ottelun terävästi ja johdimme seitsemän minuutin jälkeen jo 12 pistettä. Vastaavasti erän kolmella viimeisellä minuutilla Vilpas sai kavennettua eron viiteen. Toinen jakso oli meiltä hyvää tekemistä alusta loppuun asti. Näin puoliajalla ero oli kokolailla turvallinen 24 pistettä. Joku saattoi tässä vaiheessa kuvitella ottelun jo ratkenneen, mutta mitä vielä.
Vilpas tuli sisuuntuneena kolmannelle jaksolle. Kun samalla näytti siltä, että tuomarit päättivät ottaa omaa roolia jaksossa (meille käsittämättömät 11 virhettä tässä jakossa), niin meidän pelimme sekosi hieman. Vastustajan heitellessä vapareita sisään, me emme päässeet juoksemaan kenttää. Samalla pojilta unohtui kurinalaisuus hitaissa hyökkäyksissä ja tekeminen meni enemmän koheltamiseksi. Viimeisellä erätauolla rauhoiteltiin äijiä ja saatiin keskittyminen mm. tuomareista taas pelitilanteisiin. Omalla hyvällä tekemisellä jyrättiin salolaiset sitten neljännellä jaksolla oikein kunnolla parketin pintaan.
 |
| Lecalla oli lentokeli päällä. |
Pelissä oli paljon hyviä asioita kuten levypallopelaamisemme. Voitimme levarit murskaavasti 61-33. Myös syöttöjen määrä ja heittoprosentit kaikilta etäisyyksiltä olivat kiitettäviä. Parannettavaa sen sijaan jäi pallosta huolehtimisessa (22 menetystä) ja siinä, että kentällä keskitytään vain seuraavaan tilanteeseen, ei esim. menneisiin puhalluksiin tai puhaltamatta jättämisiin.
Mukana: Isäntä, Rapu, El Capitano, Ilmojen Valtias, Julle, Ekku, Henna, Mats, Leca, Axel ja Taiteilija.
Valopilkku: Viimeisen erän hieno tasonnosto takaisin omalle hyvälle tasolle.
15.10. aluesarja, Turku
TuNMKY - Ura Whites 48 - 65 (19-10, 13-15, 10-22, 6-18)
Pelin alku oli meiltä heikkoa tekemistä. Yritys, tsemppi ja vauhti puuttuivat kokonaan. Hyökkäys oli väkinäistä ja puolustukseen palattiin miten sattui. Aikalisänkin käytin - ei muutosta. Ensimmäisellä erätauolla ohje oli, että nyt juostaan. Pyritään nopeasti kohti koria ja tullaan kovaa alas. Kas kummaa näin myös kävi. Jakson puolivälissä olimme kirineet jo pinnan päähän 26-25 ja sitten tuli taas stoppi. Liike hiipui tai mikä lie, mutta emme tehneet enää pistettäkään jakson viimeiseen viiteen minuuttiin.
Puoliajan hokema oli ilman copyrighteja lainattu V. Jursinovilta: "JALAT, JALAT, JALAT". Ja löytyiväthän ne lopulta. Ukot juoksivat paljon nopeita koreja ja sitä myöden myös puolustuksesta tuli huomattavasti helpompaa. Välillä vauhtia saattoi olla pallollisena jopa jo hieman liikaa, mutta ylinopeudesta ei nyt sakkoja jaeltu. Yritteliäs, tsemppaava ja vauhdikas ilme pitivät läpi koko toisen puoliajan ja jokainen ukko pääsi hyvin pelin sisään ja itse asiassa myös pisteille. Toisen puoliajan pisteet, 16-40, kertovat osuvasti miten peli-ilmeemme muuttui.
Mukana: Isäntä, Kauri, Jo-El, Ekku, Mara, Axel, Kape ja Taiteilija.
Valopilkku: Axel painoi kieli vyön alla kenttää päästä päähän sen minkä jaksoi ja sytytti joukkueen taistelemaan. Pikkupilkku: Koko joukkueen tasonnostolle kesken pelin.
7.10. aluesarja, Hovirinta
Ura Reds - TuNMKY 73 - 64 (24-15, 18-11, 8-14, 23-24)
Mukana: Tinde, AT, Iilimato, Julle, Härkä, Nökö, Nicce, Mats, Jesse ja Henna.
Reportteri ei paikalla
1. - 2.10. Sm-karsintaturnaus, Littoinen
B-poikien virallinen sarjakausi korkattiin osaltamme viikonloppuna Kaarinassa järjestetyssä 2. kierroksen Sm-karsintaturnauksessa. Ensiksi heti kiitokset taustajoukoille, järjestelyt toimivat moitteetta ja pelaajat ja valmentajat saattoivat rauhassa keskittyä vain peleihin. Pelaajat olivat etukäteen asettaneet itselleen tavoitteeksi saavuttaa jokin valtakunnallinen sarjapaikka eli vähintään I-divaripaikka.
Rapu, Ilmojen Valtias, Ramses, Taiteilija, Henna, El Capitano ja Leca nimettiin kaikkiin viikonlopun neljään peliin. Lopuista kilpasarjan kahdeksasta ukosta täydennettiin rosteri aina kahteentoista, siten että jokaiselle heistä tuli 2-3 peliä mieheen. Turnauksessa pelimme taso vaihteli kauden heikoimmasta, hyvien esitysten kautta aina kauden parhaimpaan peliin. Jokainen ukko täytti oman ruutunsa, olipa se tällä kerralla sitten isompi tai pienempi ruutu. Lopputuloksena oli selkeä I-divaripaikka, eikä Sm-sarjaankaan pääsy loppujen lopuksi kovin kauas jäänyt. Ohessa hieman ottelukohtaisesti lisää.
LoKoKo – Ura 84 – 56 (11-20, 34-10, 18-11, 21-16)
Olimme pelanneet keskinäisen harjoituspelin LoKoKon kanssa vain muutamaa viikkoa aiemmin. Näin ollen oletimme, että vastustaja joutuu pelaamaan paikkaa, sillä mies miestä vastaan he eivät tulisi pärjäämään. Näinhän siinä kävikin. Loimaalaiset toki yrittivät ensin miesvartioinnilla ensimmäisen jakson. Tällöin me revimme eroa tasaisesti suuremmaksi. Ensimmäisellä pienellä erätauolla LoKoKo olikin sitten pakotettu siirtymään paikkapuolustukseen. Ja valitettavasti paikan myötä meidän pelimme levisi taas täysin.
Loimaan-pojat katkoivat syöttöjämme ja juoksivat näistä riistoista solkenaan nopeita meidän päähämme. Nopeasti loimaalaiset kuroivat ensimmäisen jakson etumatkamme kiinni ja menivät samaan syssyyn ohi. Aikalisillä yritimme saada kurssia kääntymään, mutta sopivia lääkkeitä ei vaan löytynyt. Toinen puoliaika oli hieman parempaa tekemistä ja pallostakin pidettiin jälleen parempaa huolta, mutta sysisynkkä toinen jakso oli meille tällä kerralla kokonaisuuden kannalta ehdottomasti liikaa. Liekö jännityksellä ollut osuutta asiaan, mutta mielestäni tämä peli saattoi hyvinkin olla kokonaisuudessaan arvioiden kauden heikoin esityksemme, se tuli valitettavalla hetkellä.
Valopilkku: Ilmojen Valtias pelasi omalla hyvällä tasollaan ollen joukkueen piste- ja levyrikunkku.
Ura – Honka2 74 – 42 (6-10, 22-10, 25-12, 21-10)
Leca joutui jättämään tämän pelin migrenikohtauksen vuoksi väliin. Espoolaisten porukasta oli vaikea sanoa ennakolta mitään, vaikka olimme nähneet heidän Pyrintö-pelinsä. Sen verran ylivoimaisia mansesterilaiset olivat, ettei Tapiolan jässiköiden pelitavasta oikein ollut mitään pääteltävissä. Oma painopistealueemme oli puolustuspelaaminen. Mäkkäri korosti, että vaikka hyökkäys ei sujuisikaan, niin puolustuksemme tulisi olla sillä tasolla, että se mahdollistaa pelissä pysymisen. Oli jännä huomata miten tämä ajatus kävi toteen.
Ensimmäisellä jaksolla emme meinaan saaneet palloa koriin, emme sitten niin millään. Onneksi puolustuksemme oli nyt kuitenkin hyvää, eikä vastustaja päässyt kovin pitkälle karkaamaan. Pikkutauon jälkeen toisella jaksolla aloimme sitten osumaan korirenkaan sisäänkin, samalla edelleen puolustaen hyvin. Tässä vaiheessa saimme myös penkiltä selvästi lisää virtaa omaan tekemiseemme, energiapaukku tarttui jokaiseen ukkoon kuin kulkutauti.
 |
| Isäntä painuu vastustamattomasti kohti koria Honka-pelissä. |
Puoliajalla huolena olikin enää heikko levypallopelaamisemme. Olimmehan selvästi kookkaampi joukkue, mutta silti olimme muutaman levypallon vastustajaa jäljessä. Toinen puoliaika jatkui hienosti samoin askelmerkein kuin toinen erä oli mennyt. Hyökkäyksemme toimi varsin hyvin ja puolustuksemme oli betonia. Ja ne levypallotkin menivät meille toisella puoliajalla murskaavasti 28-14. Näin ollen palkintona oli maukas ja varsin selvä voitto, loppujen lopuksi ihan hyvällä pelillä.
Mukana: Rapu, Ilmojen Valtias, Ramses, Taiteilija, Henna, El Capitano, Isäntä, Ekku, Nökö, Jocce ja Axel.
Valopilkut: Isäntä ja Axel, toivat kentälle toisella jaksolla hienon energiapaukun, joka sytytti koko joukkueen hienoon peliin. Koko joukkueen levypallopelin paraneminen toisella puoliajalla.
LePy – Ura 55 – 82 (20-9, 11-23, 13-19, 11-31)
Sunnuntain aamupäivän pelissä kohtasimme tutun -02-porukan Leppävaarasta. Viimeksi olimme peitonneet heidät toukokuun puolessa välissä Sm-pronssipelissä Kisakalliossa. Espoolaisilla oli voittotili tässä turnauksessa edelleen avaamatta ja tahtotila tämän muuttamiseksi oli heillä kova.
Sen verran he olivat skoutanneet meitä, että keksivät ottaa paikkapuolustuksen aseekseen. Menimmekin jälleen siitä hetkeksi sekaisin ja hieman yllättäen LePy vei ensimmäisen jakson selvästi nimiinsä. Pikkutauolla muutimme radikaalisti tapaamme hyökätä paikkaa vastaan ja löysimme vihdoin tepsivän lääkkeen paikkapuolustuksen murtamiseksi. Tämän jälkeen mentiin, eikä meinattu. Puoliaikaan mennessä siirryimme jo johtoon ja siitä saman tien sitten horisonttiin. Naulana vastustajan arkkuun oli mahtavan tarkka kaukoheittopelimme, erityisesti neljännellä jaksolla. Sukka suhahteli niin taajaan, että sauhu vain nousi nailon-säikeistä. Lopulta varsin hyvän ja jopa suvereenin esityksen jälkeen voitto ja divaripaikka teoreettisestikin varmasti taskussa.
Mukana: Rapu, Ilmojen Valtias, Ramses, Taiteilija, Henna, El Capitano, Leca, Julle, Nökö, Axel, Mats ja AllStars.Valopilkku: Ramses, faarao on siirtynyt korilta kolmosen kaarelle ja heittokäsi oli aivan smoking hot.
 |
| El Capitanolla lentokeli. |
Ura – Pyrintö 67 – 76 (19-16, 13-20, 15-24, 20-16)
Turnauksen viimeinen peli oli Tampereen Pyrintöä vastaan, joka oli pyyhkinyt aiemmilla vastustajillaan tylysti lattiaa. Mansesterilaiset ovatkin selvä mitalikandidaatti tämän kauden B-junnujen Sm-sarjassa. Käytännössä heidän Sm-sarjapaikkansa oli selvä jo ennen ottelua, mutta mikäli me mielimme pudottaa LoKoKon Sm-sarjasta ja kiilata itse tilalle, tuli meidän voittaa tämä peli vähintään 12 pistettä. Hyvän psyykkauksen jälkeen meidän gladiaattorimme olivat valmiit astelemaan areenalle ja haastamaan suurta ja mahtavaa Pyrintöä fyysisellä pelillä ihan tosissaan. Ja millainen taisto siitä tulikaan.
Kansaa oli saapunut varsin sankoin joukoin areenalle katsomaan sirkushuveja (leipääkin oli tarjolla) ja omien kannustus oli hurjaa. Tantereella pelattiin voitonkiilto silmissä kovaa, mutta rehdisti. Mitään ei annettu, pyydetty, eikä saatu ilmaiseksi. Iskuja saatiin ja annettiin ja välillä tannerkin tömisi komeasti. Kummassakin päässä areenaa nykyajan gladiaattorit taistelivat jokaisesta pallosta viimeiseen hikipisaraan asti. Puolustuksessa pistimme kaiken likoon, eikä Pyrinnöllä ollut mitään asiaa meidän korille. Pahaksi onneksemme heidän kaukoheittopelinsä oli läpi ottelun aivan maagista. He käyttivät muutenkin paikkansa tehokkaasti hyödyksi, kun taas me valitettavasti sudimme liikaa helppoja nostoja aivan korin läheltä ohi. Viime kädesssä sitten tamperelaisten taistelija Taussi hoiti omilla timantinkovilla ratkaisuillaan voiton nääsvilleen (mm. 31p ja tsiljoona korisyöttöä). Mutta olipahan mahtava B-junioriottelu!
Meidän äijät pelasivat selvästi kauden parhaan pelinsä. Kentällä jokainen pisti itsensä täysillä likoon ja taisteli kynsin hampain tilanteessa kuin tilanteessa. Paremmalleen ei ole häpeä hävitä ja niukasta tappiosta huolimatta koko valmennustroikka hyrisi tyytyväisenä poikien ennakkoluulottoman esityksen jälkeen. Anekdoottina mainittakoon, että kaksi vuotta aiemmin C-junioreiden Sm-karsinnoissa olimme hävinneet Turussa Nunnavuoren palloiluhallissa samoin porukoin pelaten 117 pistettä 158-41. Noista päivistä olemme tulleet pitkin harppauksin eteenpäin. Hienoa pojat!
Valopilkku: Koko joukkue. Suorastaan herkistävän hieno esitys!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti